2019

CASABLANCA – YKSI SUURIMMISTA

Lähettäjä itse on maalis 29, 2018 in Laulue |

CASABLANCA – YKSI SUURIMMISTA

Marraskuun 26. päivä vuonna 2017 merkitsi sota-aikaan sijoittuvan draaman Casablanca ensi-illan 75-vuotisjuhlaa. Elokuva on yksi suurimmista, rakastetuimmista, siteeratuimmista – ja väärin siteeratuimmista – elokuvista kautta aikojen. Casablanca perustuu julkaisemattomaan näytelmään Everybody Comes to Rick’s, jonka kirjoittivat yhdessä Murray Burnett ja Joan Alison. Valkokangasta varten näytelmän kirjoittivat uudelleen Julius Epstein, Philip Epstein ja Howard Koch.

Elokuvan päärooleissa nähdään Humphrey Bogart, Ingrid Bergman ja Paul Henreid ja sivurooleissa Claude Rains, Conrad Veidt, Sydney Greenstreet, Peter Lorre ja Dooley Wilson. Jokainen elokuvafriikki tuntee juonen: Rick Blaine (Bogart), kyllästynyt amerikkalainen ekspatriaatti pyörittää kahvilaa Vichyn kontrolloimassa Casablancassa. Hänen tulee valita Ilsa Lund -nimistä naista (Bergman) kohtaan tuntemansa rakkauden väliltä tai auttaa häntä ja hänen miestään, tshekkiläistä vastarintajohtajaa Victor Laszloa (Henreid) pakenemaan Casablancasta ja jatkamaan taistoaan Natsi-Saksaa vastaan.

Vastaanotto

Casablanca sai pääosin positiivisia arvioita ja menestyi kohtalaisesti, joskaan ei erinomaisesti lippuluukuilla. Vuonna 1943 se voitti Oscarit parhaasta elokuvasta, ohjauksesta (Michael Curtiz) ja muokatusta käsikirjoituksesta (Epsteinit ja Koch). Kunnioittaessaan ensimmäistä sataa vuotta ja sataa suurinta amerikkalaista elokuvaa kautta aikojen vuonna 1998 American Film Institute sijoitti Casablancan toiseksi Citizen Kanen jälkeen.

Casablancaa auttoi nousemaan ikoniseksi elokuvaksi, että sitä näytettiin jatkuvasti Harvardin yliopiston Brattle Theaterissa 1950-luvulla. Näytökset olivat suosittuja ja pian muut koulut omaksuivat saman tradition. Elokuva löysi katsojia myös seuraavista sukupolvista television tulon myötä. Vuoteen 1977 mennessä Casablanca oli useimmiten televisiossa esitetty elokuva Yhdysvalloissa.

Casablanca on kestänyt aikaa erinomaisen roolituksen, loistavan käsikirjoituksen – joka tuotti jotain elokuvataiteen hienoimmista sitaateista, Max Steinerin säveltämän mieleenpainuvan musiikin, sodanaikaisen uhrauksen ja lunastuksen teemojen ja aikoihin sopivan sankarin takia. Olen katsonut Casablancan useamman kerran ja lueskellut elokuvasta muun muassa Internet Movie Databasesta ja elokuva-alan julkaisu Varietysta. Elokuvassa Bogartin esittämä Rick Blaine on peluri, joka pelaa pääasiassa shakkia, mikä innoitti minutkin pelaamaan jonkin verran nettishakkia ja muutaman käden venttiä samalla kun hankin internetistä lisätietoa elokuvasta. YouTubesta löytyy myös elokuvan alkuperäinen traileri.

CASABLANCA

Casablancan alkuperä

Kuten edellä mainittiin, Casablanca sain alkunsa julkaisemattomasta näytelmästä Everybody Comes to Rick’s, jonka olivat kirjoittaneet yhdessä Murray Burnett ja Joan Alison. Kesällä 1938 Burnett, tuolloin 27-vuotias englannin opettaja New Yorkin ammatillisessa koulussa, meni saksalaisten miehittämään Wieniin auttaakseen juutalaisia sukulaisiaan salakuljettamaan rahaa pois maasta. Hän palasi Yhdysvaltoihin mukanaan idea natsienvastaisesta näytelmästä, jossa katkera kapakanpitäjä auttaa idealistista tshekkiläistä lehtimiestä pakenemaan Casablancasta naisen kanssa, jota kapakanpitäjä rakastaa.

Kukaan Broadwaylla ei ollut kiinnostunut näytelmästä, ja se myytiin Warner Brothersille 20 000 dollarilla – suuri summa kahdelle melko tuntemattomalle kirjoittajalle. Näytelmän Everybody Comes to Rick’s -nimi vaihdettiin ja siitä tuli Casablanca.

Roolien jakoa

George Raftin on sanottu hylänneen roolin kyynisenä baarinomistajana Rick Blainena, mutta faktat asiaa koskien ovat hämäräperäisiä. Warner Bros. -studion arkistot indikoivat, että Bogart on voinut olla tuottaja Hal Wallisin ensimmäinen vaihtoehto pääosaan. Bogartin Rick Blainesta tulisi neljänneksi suurin sankari elokuvan historiassa perustuen American Film Instituten listaukseen. Vastoin yleistä uskomusta, Ronald Reagania ei ikinä harkittu Rick Blainen rooliin.

Dooley Wilson, joka näytteli pianonsoittaja Samia, oli oikeasti ammatiltaan rumpali. Pianonsoitto oli tosiasiassa äänite ammattipianistin performanssista, joka soitti verhon takana. Hän oli asemoitunut itsensä niin, että Dooley pystyi katselemaan ja kopioimaan hänen käsiensä liikkeitä. Wallis oli harkinnut Lena Hornea ja Ella Fitzgeraldia muiden muassa kahvilaviihdyttäjän rooliin ennen kuin päätyi Wilsoniin. Samin piano myytiin yli 600 000 dollarin hintaan huutokaupassa New Yorkissa joulukuussa 2012.

Marseljeesi ja torpattu uudelleenfilmatisointi

Marseljeesi ja torpattu uudelleenfilmatisointi

Yksi elokuvan liikuttavimmista kohtauksista on, kun Rick’s Café Américainin kanta-asiakkaat laulavat uhmakkaasti Ranskan kansallislaulun. Yksi niistä, jotka laulavat kyyneleitä silmissään, on näyttelijä Madeleine Lebeau, joka esitti Rick Blainen entistä tyttöystävää Yvonnea. Lebeaun kohdalla kyseessä eivät olleet Hollywood-kyyneleet. Kesäkuussa 1940 hän ja hänen aviomiehensä Marcel Dalio – joka on myös mukana Casablancassa – pakenivat Pariisista ennen Saksan armeijan saapumista, menivät Lissaboniin ja lopulta seilasivat Kanadaan ennen kuin menivät Hollywoodiin.

Vuonna 1973 Warner Bros. -yhtiön johtaja kysyi nimekkäältä ranskalaisohjaajalta François Truffautilta, haluaisiko hän ohjata Casablancasta uudelleenfilmatisoinnin. Truffaut kieltäytyi. ”Tiedän, että amerikkalaiset opiskelijat ihailevat elokuvaa, etenkin dialogia, ja he osaavat kaikki repliikit ulkoa”, hän sanoi. ”En voi kuvitella Jean-Paul Belmondon ja Catherine Deneuven seuraavan menestyneesti Humphrey Bogartia ja Ingrid Bergmania.”

Siteeratuin elokuva kautta aikojen

Casablanca on kaikkien aikojen siteeratuin elokuva perustuen American Film Instituten listaan ”100 Movie Quotes”, joka koottiin 1 500 elokuvantekijän, kriitikon ja historioitsijan mielipiteistä. Lista sisältää kuusi sitaattia Casablancasta: ”Here’s looking at you, kid” (numero viisi), ”Louis, I think this is the beginning of a beautiful friendship” (numero 20), ”Play it, Sam. Play ’As Time Goes By’” (numero 28), ”Round up the usual suspects” (numero 32), ”We’ll always have Paris” (numero 43) ja ”Of all the gin joints in all the towns in all the world, she walks into mine” (numero 67).

Repliikkiä ”Play it again, Sam” ei sanota elokuvassa kertaakaan, vaikka Woody Allen käytti sitä yhden varhaisen elokuvansa nimenä. Lähimmäksi pääsee Bergman, kun tulee Ilsa Lundin hahmossa Rick’s Café Américainiin ensimmäistä kertaa, näkee pianonsoittaja Samin ja sanoo: ”Play it, Sam. Play ‘As Time Goes By’.”

Elokuva sattui ajoittumaan samaan aikaan kuin liittoutuneiden invaasio Pohjois-Afrikkaan, mukaan lukien Casablancaan. Se oli ensimmäinen suuri toimenpide Yhdysvaltojen joukoilta Pohjois-Afrikan sotateatterissa. Elokuvaa käytettiin nostattamaan suosiota invaasiolle, joka oli myös hyvä markkinointimahdollisuus elokuvalle.