Pulp Fiction -elokuva

Elokuva Pulp Fiction sai ensi-iltansa vuonna 1994, ja oli heti valtava kaupallinen, ja myös arvostelumenestys. Elokuva sai peräti seitsemän Oscar-palkintoehdokkuutta, ja voittikin parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen palkinnon. Monet muistavat elokuvasta ainakin kohtauksen, jossa John Travolta ja Uma Thurman osallistuvat 50-luku -teemaisen ravintolan twist-tanssikilpailuun, voittaen kilpailun. Mistä tässä suuren suosion saaneessa elokuvassa oikein on kyse?

 

Ohjaus, rakenne ja juoni

Tämän mustaakin komediaa sisältävän rikoselokuvan on ohjannut Quentin Tarantino, ja hän on myös käsikirjoittanut sen yhdessä Roger Avaryn kanssa. Nimi “Pulp Fiction” viittaa pulp-lehtiin, jotka olivat pinnalla 1950-luvulla, ja jotka tunnetaan hyvinkin graafisesta väkivallasta ja eläväisistä dialogeista. Elokuva onkin kuuluisa paitsi väkivaltaisuudestaan, myös runsaista viittauksista popkulttuuriin ja muihin elokuviin, ironisesta huumorista ja siitä, että sen kerronta on hyvinkin epälineaarinen, tarina ei tapahdu aikajärjestyksessä. Itse asiassa juoni sisältää kolme eri tarinaa, jotka nivoutuvat toisiinsa hyppien ajassa edestakaisin. Koko tarinaan kuuluu losangelesilaisia gangstereita, pari pikkurikollista, uransa loppupuolella oleva nyrkkeilijä ja salamyhkäinen salkku. Merkittävässä osassa ovat sekä monologit että näennäisesti turhat keskustelut henkilöiden välillä, joista kuitenkin välittyy paljon huumoria ja hahmojen elämänkatsomusta.

Kolmessa tarinassa ensimmäisen päähenkilö on palkkatappaja Vincent Vega eli John Travolta, toisen ammattilaisnyrkkeilijä Butch Coolidge, Bruce Willis siis, ja kolmannen taas Vincent Vegan työpari, Jules Winnfield, jota esittää Samuel L. Jackson. Elokuva alkaa siitä, kun rikoskumppanit Pumpkin ja Honey Bunny, joita esittävät Tim Roth ja Amanda Plummer, alkavat ryöstää ravintolaa, jossa ovat asiakkaina. Tämän jälkeen mennäänkin alkutekstien kautta kohtaukseen, jossa Jules ja Vincent ovat matkalla noutamaan salaperäistä salkkua miehen luota, joka on loukannut heidän gangsteripomoaan, Marsellus Wallacea. Vincent myös kertoo, että pomo on pyytänyt tätä pitämään seuraa vaimolleen Mialle, jota näyttelee Uma Thurman, sillä aikaa kun pomo on matkoilla. Ammuttuaan perillä miehen he saavat salkun, mutta äkkiä ollaankin jo seuraavassa aiheessa. Nyrkkeilijä Butch on juuri suostunut Marsellukselta saamaansa rahaa vastaan häviämään seuraavan ottelunsa. Samaisessa baarissa missä Butch istuu, piipahtavat myös Vincent ja Jules sekä salkku, mutta seuraavaksi Vincent on heroiinia piikitettyään jo hakemassa gangsteripomon vaimoa, Miaa, ulos. Nyt nähdään tanssikisakohtaus 1950-luvun teemaravintolassa. Heidän palattuaan Wallacen asunnolle Mia löytää Vincentin heroiinin, luulee sitä kokaiiniksi, ja vetää sitä nenäänsä saaden yliannostuksen. Vincent saa lopulta Mian virkoamaan adrenaliinipiikillä.

Seuraavaksi tässä hengästyttävässä elokuvassa Butch saamastaan rahasummasta huolimatta voittaa ottelunsa, käärii rahat myös vedonlyönnistä, ja päättää paeta. Seuranneessa sekamelskassa Butch päätyy ampumaan Vincentin, ja melkein tappaa Marselluksen paetessaan panttilainaamon vartijan chopperilla. Yhtäkkiä Vincent ja Jules ovat vasta hakemassa salkkua, ja jo tutuksi tulleen ampumisvälikohtauksen jälkeen miehet ottavat ainoan henkiin jättämänsä Marvin-nimisen miehen mukaansa, mutta autossa Vincent onnistuu ampumaan tätä päähän, joten saavuttuaan Julesin ystävän luo, heillä on käsissään ruumis ja auto täynnä verta. Nyt tarvitaan Marselluksen ystävää Winstonia, joka kiiruhtaakin paikalle ja selvittää tilanteen. Elokuvan lopussa palataan alkuun, kun Vincent ja Jules menevät kahvilaan, jota rikollispariskunta on ryöstämässä. Tilanne ratkeaa ilman ampumista, ja elokuva päättyy.

 

Elokuvan ansiot

Elokuva ei ole tavanomaisesti kerrottu, niin kuin eivät muutkaan Tarantinon elokuvat yleensäkään. Pulp Fictioniin Tarantino oli saanut idean jo ennen ohjaajanuransa alkua, mutta juoni oli jäänyt hautumaan siksi ajaksi, kun Tarantino kirjoitti ja ohjasi ensimmäisen kokoillan elokuvansa, Reservoir Dogs. Lopulta Pulp Fiction sitten ilmestyi, ja siitä tulikin ensimmäinen “indie”-elokuva, joka on tuottanut yli 200 miljoonaa dollaria. Sen ansioiksi voidaan laskea myös John Travoltan jo hieman hiipuneen elokuvauran elvyttäminen, samoin kuin Bruce Willisin uran piristäminen, sekä Samuel L. Jacksonin nostaminen kuumimpien näyttelijänimien joukkoon. Ja Tarantinon oma ura lähti todelliseen nousuun tämän elokuvan jälkimainingeissa; tähän mennessä hän on ohjannut yhdeksän elokuvaa, jotka ovat kaikki olleet menestyksiä. Jäämme mielenkiinnolla siis odottamaan, josko Quentin Tarantino innostuu vielä ohjaamaan sen kymmenennen, ja ehkä viimeisen, elokuvansa.